Kuten on tainnut käydä ilmi,
Disneyn sadut merkitsevät minulle paljon. Ystäväni on yrittänyt painostaa minua
hankkimaan Disney-DVD-kokoelmaani myös oman lempparinsa Tarzanin, joka jostain
syystä on tuntunut vähän vaikealta katsottavalta. Disney-leffojen joukossa
mielsin Tarzanin jotenkin surulliseksi saduksi, liekö sitten sen takia, että
poika menettää heti elokuvan aluksi vanhempansa ja lapsena se tuntui niin
surulliselta. Olikin kiva yllätys, kun sain kutsun Kaupunginteatterin
esitykseen, enkä pohtinut sekuntia kauempaa kenet kutsun avecikseni.
Saska Pulkkinen ja Sanna Majuri. © Mirka Kleemola / Imagenary Oy
|
Ennen esityksen alkua
pääsimme tutkimaan Kaupunginteatterin tiloja ja saimme kuulla ohjaaja Kari
Rentolan ja sinä iltana Tarzanin roolissa liihottavan Saska Pulkkisen
mietteitä. Rentola kertoi musikaalin perustuvan vain löyhästi
alkuperäistarinaan, sillä amerikkalaiset olivat tulleet Helsinkiin varmistamaan
paikan päälle ettei esitys ollut amerikkalaisversion kopio. (On tarkkaa
puuhaa!) Sikäli huvittavaa, että nämä "tarkastajat" olivat tulleet
vain kaksi päivää ennen ensi-iltaa. Ohjaaja myönsikin, että jos suomalaista
versiota ei olisi hyväksytty, olisi tullut ongelmia. Nämä jenkit olivat
kuitenkin kiitelleet mielenkiintoisista ratkaisuista, joita eivät olleet
ilmeisesti itse tulleet ajatelleiksi.
Tarzan-Pulkkinen taas
totesi, että prosessi on ollut hauska, ja varsinkin koska hän ei ole ennen
ollut kaksoismiehityksessä, siinä on oppinut uusia näkökulmia. Haastavinta oli
yhdistellä eri osa-alueita kuten laulua sekä liikkumista, ja parasta olivat
kuulemma lavasteet, joiden näkeminen herätti hänessä taas pienen pojan. Enkä
yhtään ihmettele, varmasti jokaisen pienen lapsen unelma! Ikävä kyllä kenenkään
ei anneta mennä leikkimään niihin, höh.
Matti Olavi Ranin, Unto Nuora, Kari Mattila ja Elina Aalto.
© Mirka Kleemola / Imagenary Oy
|
Huom! Juonenpaljastuksia!
Tarinana Tarzan on varmasti
todella tuttu, vaikka Disney-musikaali oikaiseekin monessa mutkassa Burroghsin
kirjaan verrattuna. Englantilaiset lady ja lordi Greystoke haaksirikkoutuvat
Afrikan länsirannalle (alkuperäisen raaemman version mukaan heidät jätetään
länsirannikolle laivastokapinan vuoksi). Siellä Tarzanin vanhemmat kuolevat
pian, ja heille syntyneen pojan ottaa hoiviinsa apinanaaras, joka kasvattaa
hänet omana lapsenaan. (Kaupunginteatterin version mukaan naaraan oma lapsi
kuolee samaan aikaan Tarzanin vanhempien kanssa, joten hän kokee vielä enemmän
kiintymystä poikaan.)
Saarelle tulevat Tarzanin
aikuistuttua gorillatutkija Porter, hänen tyttärensä Jane, sekä heidän oppaansa
Clayton, ja totta kai tätä seuraa Tarzanin ja Janen kuuluisa ystävystyminen.
Porter, Jane ja Clayton yrittävät taivutella Tarzania viemään heidät muiden
gorillojen luokse, mutta Claytonin läsnäolo enteilee vaaraa. Loppu kuitenkin
hyvin, kuten kuuluukin. Alkuperäisteoksessa ja sen jatko-osissa kerrotaan
useampien mutkien kautta, miten Tarzan ja Jane lopulta päätyvät yhteen.
En ole itse lukenut
alkuperäiskirjoja, mutta mm. siskoni on, ja hänen mukaansa ne ovat kiehtova
yhdistelmä vapausfantasiaa ja siirtomaa-ajan hupsuja käsityksiä naisista, eläimistä
ja muista kulttuureista. Jännittävä kohta, joka ei mahtunut musikaaliin, on Tarzanin
oppiminen lukemaan (mutta ei puhumaan) ilman ulkopuolista apua isänsä
kirjoista.
Saska Pulkkinen ja Elina Aalto. © Mirka Kleemola / Imagenary Oy |
Olen iloinen että lähdin
teatteriin, sillä viime syksyn jälkeen olen vältellyt musikaaleja. Tämä oli
kuitenkin piristävä esitys lauluineen ja uskomattoman taidokkaine
koregrafialiikkeineen. Kari Rentola kertoi, että olennaisena osana
Tarzan-esitystä lähdettiin tutkimaan gorillojen liikkeitä mm. harjoittelemalla
Parkour-keskuksessa. Ja se todella näkyy! Lavastuksessakin oli luotu viidakon tunnelma
todella taitavasti, varsinkin hehkuttamani "leikkirata" sekä
roikkuvat lehdet toimivat kokonaisuudessa. Näyttelijät olivat hyviä, Pulkkinen
sopi rooliinsa mainiosti. Esitys oli täynnä lapsia jotka tuntuivat myöskin
nauttivan illasta. Ystäväni kertoi järkytyksekseni, ettei hän ole ikinä ennen
ollut Kaupunginteatterissa, mutta myönsi nyt että tulevaisuudessa asia
korjaantunee. Ainakin jos minulla on jotain asiaan sanomista. Kiitos vielä Kaupunginteatterille kutsusta!
20.3.2014- 30.12.2014
Musikaalin viralliset sivut täällä.
JEE! Sain postauspäivityksesi niinkuin pitikin. Minäkin tykkään Disney-leffoista, varsinkn niistä vähän vanhemmista. Uudemmista tykkään Ice Age-sarjasta, mutta liian tietokoneella piirretyt vie usein sitä piirretty-fiilistä.
VastaaPoistaJes! :D Joo, itselläni on ihan sama juttu, vanhat Disneyt ovat parhaita. Frozenissakin kaikkien päät alkoivat olla jo liian "epäaitoja" mittasuhteiltaan :( Mitäköhän ne seuraavaksi keksivät?
PoistaTarzan ei minulle ole niitä suosikki-Disney-leffoja, vaikka gorilloista siinä pidänkin. Onneksi ne tosiaan oli toteutettu pohjattoman nerokkaasti tässä musikaaliversiossa!
VastaaPoistaMusikaali sai pohtimaan myös kirjojen lukemista, samoin siskosi kommentit. Pitääpä laittaa varaukseen tuolta kirjaston puolelta.
Sama täällä, vaikka kirjaa (ja leffaa) onkin minulle paljon kehuttu :D Voisi olla mielenkiintoista lukea Tarzan, tosin ymmärsin että niitä on useampi jatko-osa? Vähän pidemmälle niissä päästään kuin leffassa :)
Poista