perjantai 30. marraskuuta 2012

Helsingin joulukatu

Viikko sitten sunnuntaina avattiin Helsingissä vihdoin joulukatu. Sinne oli jo muutamana edellisenä vuotena pitänyt mennä, mutta jotenkin se aina jäi. Tällä kertaa päätimme ottaa härkää sarvista, ja käydä nopeasti pyörähtämässä Aleksilla. Samalla myös Stockmannin jouluikkuna avattiin, mikä tietysti myöskin aiheutti tungosta. 



Halusimme olla paikalla (ja hyvissä asemissa) tasan kello 15, jotta näkisimme kunnolla valojen syttymisen. Olimme kyllä löytäneet tihkusateelta suojaisan paikan, ja kamerakin oli valmiina räpsimään kuvia, mutta jotenkin onnistuin katsomaan ihan muualle, kun valot lopulta syttyivät. Perus minä taas. Kuten kuvista huomaa, valoja ei kunnolla erota päivänvalossa, vaan parhaimmilta ne näyttävät hieman hämärämmällä. Siksi olisi ehkä ollut parempi, että tapahtuma olisi ollut esimerkiksi tuntia myöhemmin. 


Hieman myöhemmin sain otettua hieman parempia kuvia Aleksilta, mutta täytyy varmaan käydä joku ilta räpsimässä kunnon tunnelmakuvia. Varsinkin kun saimme eilen tänne ihanan paljon lunta! :) Ja säätietojen mukaan sitä tulee vielä paljon lisää, jes. 








Koko tähän tapahtumaan sisältyi myöskin pukki ja seurue, jotka tervehtivät ihmisjoukkoja kulkiessaan Aleksanterinkatua. Elänrakkaana ihmisenä olin innoissani, kun seurueeseen kuului myöskin paljon suloisia koiria. Jopa pari Angry Birdsiä oli päässyt mukaan! Jostain syystä olin kuitenkin hieman pettynyt koko tapahtumaan, en sitten tiedä oliko minulla vain ollut liian suuret odotukset. Asiaan saattoi tietysti myös vaikuttaa hirveä tihkusade, joka ei tahtonut loppua millään. Nyt on kuitenkin valot saatu Aleksille, joten nautitaan niistä! 










lauantai 24. marraskuuta 2012

Lukuhaaste!

 Saimme erään ihanaisen kanssa aivan loistavan idea eilen ! Kumpikaan meistä ei ole lukenut Leo Tolstoin Anna Kareninaa, vaikka se kuuluukin niihin ihan yleissivistyksellisiin kirjoihin. Nyt on kuitenkin tulossa Keira Knightleyn tähdittämä elokuvaversio kyseisestä kirjasta, joten mikä olisikaan parempi motivaatio saada se tiiliskiven kokoinen teos luettua?  Elokuva saa ensi-iltansa Suomessa 11.1, joten tässä on päälle kuukausi aikaa...



kuvat weheartit.com

Juonesta tiedän vain sen, että kyseessä on suuri rakkaustarina, mikä ainakin kuulostaa hyvältä näin romantikon korville. :D Että näin hataralta pohjalta lähdetään..Viime aurinkolomallani yritin kyllä hieman selailla (ja lukea) Anna Kareninaa, mutta täytyy sanoa että kovin pitkälle en päässyt kun jo mielenkiinto lopahti tyystin. Toivottavasti nyt onnistuu paremmin ! :) 

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Tosca

Tarkoitukseni ei oikeastaan ollut nähdä Toscaa Kansallisoopperassa, sillä tuttuni ovat jo nähneet sen aikasemmin. Sain kuitenkin liput ensimmäiselle parvelle puoleen hintaan liityttyäni Pro Operaan, ja pienen suostuttelun jälkeen siskoni suostui lähtemään mukaani. Loppujen lopuksi olin aika innoissani kyseisestä oopperasta, sillä vanhempani kehuivat tätä yhdeksi parhaimmaksi. Kyllähän Tosca kuuluu niihin yleissivistyksellisiin oopperoihin, jotka jokaisen kulttuurista kiinnostuneen tulisi nähdä. 




Kuten melkein kaikki oopperat, myös tähän kuuluu traaginen loppu. (En edes muista oopperaa jossa olisi onnellinen loppu!) Tarina sijoittuu Roomaan, jossa kaunis Tosca (Ingela Brimberg) ja Cavardossi (Valter Borin) ovat rakastavaisia. Tosca on kuitenkin mustasukkainen miehestään, mitä poliisipäällikkö Scarpia (Peter Sidhom) päättää käyttää hyväksi. Juonittelujensa seurauksena Tosca ja Scarpia viettävät iltaa yhdessä. Scarpia lupaa pelastaa kuolemaan tuomitun Cavardossin, jos Toca lupaa viettää yön hänen kanssaan. Tosca suostuu tähän, mutta puukottaakin hänet. Seuraavana aamuna Tosca tapaa Cavardossin vankilassa ja kertoo tälle vartioiden vain esittävän ampuvansa tämän, minkä takia hänen täytyy yrittää kaatua osumasta maahan kuin kuollut. Scarpia on kuitenkin valehdellut Toscalle, ja Cavardossi kuolee. Samaan aikaan muut ovat huomanneet Scarpian kuoleman, ja ovat pidättämässä Toscaa, kun tämä hyppää muurilta alas julistaen "O Scarpia avanti a Dio!". (Scarpia, tapaamme Jumalan edessä!"


kuvat oopperan FB sivuilta

Yllätyin itsekkin, miten paljon pidin Toscasta. Tämä nousi kyllä kertoheitolla toiseksi parhaaksi oopperaksi (Nibelungin sormusta ei ole vielä voittanut). Olen kyllä nähnyt Pucchinin Madam Butterflyn, mutta se ei musiikillaan tehnyt minuun niin suurta vaikutusta (vaikkakin tähän pitää selvitykseksi lisätä että olin huomattavasti nuorempi silloin!) että olisin odottanut Toscasta siitä syystä mielenkiintoista esitystä. Nyt kuitenkin ihastuin Pucchinin musiikkiin. En myöskään tiennyt mitä odottaa Ingela Brimbergiltä, jota en ennen ollut kuullut. Hän oli kuitenkin suuri positiivinen yllätys, todella upeaääninen nainen! Pidin myös Borinista ja Sidhomista, vaikkakaan Borinin ääni ei kantanut niin lujana kun olisi voinut. Kaiken kaikkiaan hieno ooppera, ihanat lavasteet ja musiikki, ja upea Brimberg. 

Tosca / Suomen Kansallisooppera
5.11-24.11.2012


tiistai 13. marraskuuta 2012

Viulunsoittaja katolla

Jonkin aikaa sitten kävin katsomassa Helsingin Kaupunginteatterissa Viulunsoittaja katolla, jota on kehuttu paljon. Olen pienenä nähnyt elokuva-version, ja pitänytkin siitä paljon. Siitäkin huolimatta minun piti etsiä hieman taustatietoa ennen näytöstä, jotta pysyisin kärryillä. (Pystyn yleensä paremmin nauttimaan esityksestä, kun tiedän mitä tuleman pitää.)

kuva cult24.fi

 Tarinassa eletään siis tsaarin ajan Venäjällä (nykyisen Ukrainan alueella) jossa juutalaisen maitokauppiaan (Esko Roine ja Riitta Havukainen) perheessä on viisi kaunista tytärtä. Hyvin suunnitellut naimakaupat menevät kuitenkin harakoille, kun tyttäret (Anna-Maija Tuokko, Raili Rantala ja Marika Westerling uhmaavat vanhempiaan saadakseen miehet joita rakastavat. Mukaan mahtuu niin iloja kuin surujakin, sekä paljon musiikkia ja tanssia! 

kuva yle.fi
Esko Roine, joka esitti perheen isää, oli kyllä roolissaan todella hyvä. Pidin varsinkin hänen huvittavista keskusteluistaan Jumalan kanssa, sekä erilaisista juonimisista asioiden ratkaisemiseksi. Perheen äitinä Riitta Havukainen oli tomera ja selvästi perheen todellinen pää. Yksittäiset sivuhahmot (vanhemman tyttären hieman hömelö rakastettu Motel, vanha rabbi, kylään saapuva toisinajattelija Perchik sekä itse viulunsoittaja) toivat tarinaan sopivasti lisämaustetta ja vanhemma tyttären häissä esitetty 'pullotanssi' oli hienoa katsottavaa. Loppu on kuitenkin surullinen, kun nämä juutalaiset ajetaan kylästään pois, joten kannattaa ehkä varata nenäliinoja mukaan! 

Viulunsoittaja katolla / Helsingin Kaupunginteatteri
29.8.2012-28.2.2013

torstai 8. marraskuuta 2012

Kunnallisvaalipäivän lounas

Jo melkein pari viikkoa sitten, suoritettuani kansalaisvelvollisuuteni, kokoonnuimme vanhempieni luokse. Äiti oli taas loihtinut herkullisen aterian, kuhaa portugalilaisittain. Myönnän olevani hiukan nirso kalojen suhteen, mutta tämä oli todella hyvää! En myöskään syö läheskään tarpeeksi kasviksia, mutta onneksi vanhemmillani on varastossa maailman parasta sveitsiläistä salaattikastiketta, jota raahataan aina suuret määrät Sveitsistä tullessa. Sitä kun ei ikävä kyllä täältä saa. 





Namnam, tulee ihan vesi kielelle kun katsoo taas näitä kuvia! Kun vielä saisi äidin taidot itselleni niin tällaisia herkkuja voisi loihtia vaikka joka päivä. Jälkiruuaksi meillä oli marjapiirasta ja lakkajäätelöä. Valiolla on kyllä todella herkullinen valikoima erilaisia jäätelöitä, tässä on taas yksi todiste siitä. 



Ja mikä parasta, glögikausi on avattu! Rakastan talvessa juuri glögin juomista, se on niiiin hyvää. Onneksi en ole ainoa, sillä makoillessamme sohvalla Schubertia kuunnellen, sitä tuli juotua melkein litra kahteenpekkaan. Haha. Nyt varmaan käy taas niin, että sitä tulee juotua ihan kyllästymiseen asti. Mutta nautitaan nyt kun vielä voi :) 

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Don Carlos

Pohdin tässä juuri, että milloin olen viimeksi käynyt oopperassa. Baleteissa on tullut nyt ravattua tiuhaan tahtiin, mutta edellisestä oopperasta on melkein puoli vuotta aikaa. No, asia tuli korjattua tällä viikolla, kun kävin katsomassa Verdin Don Caroksen. Odotin illalta aika paljon, varsinki kun Lilli Paasikivellä oli jälleen suurempi rooli. Kuulin kyllä, että kyseistä näytöstä ei oltu paljoa kehuttu lehdissä. 

kuva ooppera.fi
Oopperan juoni menee lyhykäisyydessään näin: Don Carlos (Mika Pohjonen) lähtee hakemaan isälleen, Filip II (Mika Kares) vaimoa (Judith Howarth). Nämä kaksi rakastuvat, mutta Elisabeth menee naimisiin Filipin kanssa. Kun vielä tarinaan lisätään vapauden puolesta kuoleva Rodrigo (Tommi Hakala), Suurinkvisaattori (Gregory Frank) sekä mustasukkainen prinsessa Eboli (Lilli Paasikivi), syntyy mehevä juoni. Tai niin voisi olettaa, mutta mielestäni juonta ei osattu hyödyntää oikein. 

kuva kirkkojakaupunki.fi
Lisäksi minua häiritsi se ihme metsäaiheinen lavaste, joka oli koko oopperan ajan samanlainen! Oli kyllä hieno maisema, puita, paljon kiviportaita ja ihana lähdekkin, mutta se ei silti sopinut ihan kaikkiin kohtiin. Alussa se ehkä meni, mutta loppua kohden se näytti naurettavalta. Muutenkin ooppera oli turhan erikoinen makuuni, vaikkakin Paasikivi pelasti tilannetta. Pidän hänestä ehkä eniten juuri tuollaisena "juonivana naisena", kuten viime syksyn Valkyyriassa, jossa hän esitti Frickaa. Myöskin Tommi Hakala, sekä Judith Howarth olivat hyviä rooleissaan. 

Don Carlos / Suomen Kansallisooppera
19.10.2012 - 4.12.2012