torstai 27. helmikuuta 2014

Finnphonia Emigrantica

 Kiitos European Theatre Collectivelle tästä mahdollisuudesta päästä kokemaan jotain erilaista! Tiesin heti, kenet värväisin mukaani, sillä siskoni erikoisalaa ovat erilaiset kielet. Ajattelin, että hänen kielten tuntemuksellaan saisin enemmän irti esityksestä - ja hän itse myös.

Esiintyjinä toimi viisi ulkomaalaistaustaista taiteilijaa, jotka tulkitsivat tunnettuja suomalasia runoja kymmenellä eri kielellä. Nämä olivat ranska, ruotsi, suomi, tanska, venäjä, unkari, englanti, swahili, romania ja luganda, aikamoinen skaala siis. Pidin erityisesti afrikkalaisen Mad Icen tulkitsemista osuuksista Jukka Vienon Saunassa ja Sirkka Turkan Once again When sleet Pierces Historysta, sekä ranskalaistanskalaisen Sara Soulién tulkitsemasta Tommy Taabermanin runosta Les Mères'istä. Huomasin muuten, että Soulién voi myös nähdä piakkoin pääosassa MTV3:n uudessa tv-sarjassa! 



Runojen suhteen olen hyvin ummikko, kuten olen tainnut mainita. Olikin siis mielenkiintoista kuulla perinteikkäitä Eino Leinoa, Saima Harmajaa, Tommy Tabermania ja Uuno Kailasta ulkomaisin tulkinnoin. Samalla myös  selvisi, millaisena Suomi heille näyttäytyi: usein aika synkkänä. toisaalta hieno teema oli myös sauna, ja se esitettiin lumoavasti. Kunkin esiintyjän kielellä saatiin runoihin lisää tunnetta ja melodisuutta, tästä esimerkkinä ensimmäinen runo Mies mieheltä (Ferfiak dolga) joka lausuttiin unkariksi. Tuntui että kielen karkeus oikein tehosti runon sanomaa. Nopeasti vaihtuva maisema -runo oli hauska, kun sanojen seasta löytyi K-marketteja, peltoja ja muita junasta tuttuja elementtejä. Seuralaiseni kertoi, että tunnelma välittyi ehkä juuri siksi niin hienosti, että sanoista ymmärsi osan sieltä täältä ja lopusta tuli kuin musiikkia.

Finnphonia Emigrantica oli hauskan erikoinen esitys, jonka alussa säikähdin sitä agressiivisuuden määrää millä ensimmäinen runo esitettiin. "Alkushokin" jälkeen aloin jo enemmän nauttia runoista ja tosiaan pari lemppariakin löytyi. Mad Icen pehmeä ja sointuva ääni oli todella kaunista kuultavaa, mutta myös Sara Soulié oli ihana. Myös kielten valinnoilla oli (ainakin omalla kohdallani) vaikutusta siihen miltä ne omaan korvaan kuulostivat: itäeurooppalaiset kielet eivät ole koskaan olleet omissa korvissani yhtä kauniita kuin esimerkiksi italia, espanja tai ranska. Runoja taustoitti kaunis musiikki, joka tuki niitä hyvin. Tämä onkin hyvä kanava tutustua suomalaiseen runouteen!


Finnphonia Emigrantica/ Stoa
5.2.-19.3
Kuvan lähde ja kotisivut täältä.

4 kommenttia:

  1. Todella hyvä postaus erikoisesta ja kiehtovasta esityksestä. Paljon samoja fiiliksiä tuli minullekin. Sana ferfiak kaikuu vieläkin päässäni. Vahvat tulkinnat olivat hienoja, mutta oli toisaalta ihan hyvä, että välilllä esityksessä rauhoituttiin lempeämpiinkin tunnelmiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, siskon mukaan "rahaaminen" tosiaan auttoi :) Oli virkistävän erilainen ilta!

      Poista
  2. Ensimmäinen runo tosiaan oli voimakkaasti tulkittu, siitä onneksi siirtymä vähän pehmeämpiin. Itse pidin kovasti vaihtuvasta maisemasta, se oli todella hauska kuten sanot. Toivottavasti tätä mennään maaliskuussa katsomaan täysin salein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, muistan elävästi sen ensimmäisen reaktion siinä unkarinkielisessä runossa :D Onneksi se sitten tosiaan "rauhoittui". Ainakin esitys on saanut paljon huomiota :)

      Poista

Jokainen kommentti piristää päivääni huimasti, kiiitos! :)