Vuoden odotetuin leffa saapui
teattereihin helmikuun alussa, ja tietysti minun piti saada liput ensi-iltaan.
(Tosin nykyään harvemmin elokuvilla on oikeaa "ensi-iltaa", ja
näytöksiä ripotellaan pitkin päivää, mikä on tyhmää.) Olin kuitenkin ensimmäisten
joukossa varaamassa lippuja, joten saatiin parhaat paikat toivomastamme
teatterista.
kuva elokuva-opas.com |
Elokuva kertoo siis Sannasta (Armi
Toivanen) joka tekee väitöskirjaansa X tavoista pilata avioliitto. Hän ei itse
usko rakkauteen vaan noudattaa itse "yhden kerran periaate"
-menetelmää. Sannan ystävä Aino (Essi Hellén) taas on romantikko:
taikauskoinen, kirjoista ja radiosta ennustava oikeuslääkäri. Hän rakastuu
Sannan tutkimusassistenttiin Jouniin (Aku Hirviniemi), joka on naimisissa Ellin
(Pamela Tola) kanssa. Eräissä juhlissa Sanna tapaa yllättäen
Aleksin (Riku Nieminen), joka kuuluu osana Sannan tutkimukseen. Vietettyään yön
Aleksin kanssa Sannan on vaikea pitää kiinni periaatteistaan, ja hän tajuaa
että varmin tapa pilata avioliitto on se, ettei uskalla rakastaa.
kuva finnkino.fi |
Kun pohdin ystäväni ja siskoni kanssa
pitäisikö minun kirjoittaa tästä leffasta blogiini, vastaus tuli nopeasti:
"Se on hyvä idea. Tosin et osaa suhtautua objektiivisesti Armiin ".
Ehkä se on sitten totta, ja sanon vain, että hän oli oma ihana itsensä. Aku
Hirviniemi oli saatu todella hyvin näyttämään keski-ikäiseltä Jounilta, ja Riku
Nieminen näytteli oman osuutensa hienosti. Täytyy todeta tähän väliin, etten
ikinä ole ollut suomalaisten elokuvien ystävä, sillä (varsinkin) nykyajan
leffat ovat olleet niin huonoja, että ne yksinään pilaavat minulta innon
kokeilla kotimaisia elokuvia. Kerran ystäväni saivat minut suostuteltua minut
mukaansa erääseen suomalaiseen elokuvaan, ja lupasivat, että jos en pitäisi
tästä elokuvasta, he eivät "enää ikinä yrittäisi suostutella minua
suomalaiseen elokuvaan". No, elokuva osoittautui vielä surkeammaksi kuin
olin kuvitellut, ja sen jälkeen en olekaan käynyt kotimaisia elokuvia
katsomassa. Ja tästä on sentään ainakin pari vuotta aikaa! Taidan siis olla
aika itsepäinen.
kuva finnkino.fi |
Tähän elokuvaan ei kuitenkaan tarvittu
minkäänlaisia suostutteluja. Ei minulle eikä ystävälleni, sillä
näyttelijäkaarti oli sen verran lupaava. Akun vaimoa näytellyt Pamela Tola
yllätti meidät ihastuttavan hirveällä roolisuorituksellaan. Pidin myöskin
Sannan hieman hupsusta ystävästä, jota (minulle vielä tuntematon) Essi Hellén
näytteli. Kaiken kaikkiaan roolisuoritukset olivat todella hyvät, ja varsinkin
näin talvella oli ihanaa katsella kesäistä Helsinkiä. Paikatkin olivat hyvin
tuttuja.
Voin näin lopuksi myöntää, että olen
nähnyt elokuvan kahdesti - viikon sisällä! Tarkoituksena on mennä vielä ainakin
kerran katsomaan se erään ystävän kanssa joka ei ole vielä nähnyt sitä, minkä
lisäksi tietysti odotan dvd:n ilmestymistä. Nyt kun Putouskin lähenee loppuaan,
on sitten siihen "ikävään" jotain piristystä.
21 tapaa pilata avioliitto
8.2.2013 -
Olet söpö! :D Ja joo, ehkei sun Armi-arviosi ole kaiksita luotettavin, mutta kiva kuulla että elokuva oli hyvä!
VastaaPoistaen tajuu miks kaikki vaan nauraa mulle? ;( Tasan kaks lausetta Armista! ::D
Poista